perjantai, 17. helmikuu 2017

Suomalaisen perheen viikon ruoat

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä miten Suomi syö. Tässä vuonna 2010 kuvatussa perheessä viikossa kulutetut ruoat ja juomat on saatu tilasto- ja kulutustottumusten perusteella.

perjantai, 10. helmikuu 2017

Perusjuttuja

Terveellinen, säännöllinen ja tarpeeksi monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Ravitsemustottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. Sen lisäksi mitä lapsi tai nuori syö tärkeää on, miten hän tottuu syömään.

Terveellistä ja turvallista ruokaa koko perheelle!

Syö kasviksia runsaasti

•Syö joka aterialla jotain vihannesta, juuresta, hedelmää tai marjoja.

Suosi kuitupitoisia täysjyväviljavalmisteita

•Vaihda valkoinen riisi ja pasta vastaaviin kuitupitoisiin täysjyvätuotteisiin (esim. täysjyväriisi tai ohra, täysjyväpasta)

•Suosi täysjyväruisleipää ja vaaleista leivistä täysjyväleipiä

•Lisää runsaasti kuituja sisältäviä leseitä jogurttiin, viiliin tai puuroon

Kiinnitä huomiota rasvan laatuun

•Vähennä kovien (tyydyttyneiden) rasvojen syöntiä ja korvaa kovat rasvat pehmeillä (tyydyttämättömillä) rasvoilla.

•Syö vain harvoin voita, rasvaisia juustoja, kermaa, runsasrasvaisia lihatuotteita ym. rasvaisia ruokia.

•Käytä ruuanlaitossa ja salaattikastikkeena rypsiöljyä tai oliiviöljyä ja leivällä kasvirasvamargariinia.

•Syö usein pähkinöitä

•Syö kalaa vähintään 2 kertaa viikossa, vaihtelevasti eri kalalajeja. Lohikaloissa on enemmän hyviä rasvoja kuin esimerkiksi vaaleissa kaloissa.

•Tarkista kaupassa pakkausmerkinnöistä rasvan laatu: suosi tuotteita, joissa suhteessa vähem-män huonoja tyydyttyneitä ja enemmän hyviä kerta- ja monityydyttämättömiä rasvahappoja.

Vähemmän suolaa

•Suolaa saadaan riittävästi leivästä ym. elintarvikkeista ilman, että sitä erikseen lisätään ruokaan.

•Valitse vähäsuolaisempaa leipää ja leivän päällysteitä (esim. sydänmerkki kalkkunaleikkelettä tai juustoa) sekä marinoimattomia liha-, kala- ja kana-tuotteita.

•Syö vain hyvin harvoin suolaisia ja rasvaisia herkkuja kuten sipsejä ja eineksiä. 

Vähemmän sokeria

•Sokeria tulee ruuasta ikään kuin huomaamatta esimerkiksi maustetut jogurtit, mehut ja limsat ovat melkoisia sokeripommeja.

•Juo jano- ja ruokajuomana vettä, maitoa tai piimää mehun ja virvoitusjuomien sijaan.

•Syö vain harvoin sokerisia herkkuja kuten karkkeja ja leivonnaisia. 

Hyvän ravitsemuksen lähtökohtana ovat säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruoka.

sy%C3%B6%20hyv%C3%A4%C3%A4.jpg

torstai, 9. helmikuu 2017

Sokerihumalaa

Makea maistuu lapsille luonnostaan, se on tuttu juttu. Sokeripommeilla ei kuitenkaan pärjää – eivät lapset eivätkä aikuiset. Ravintoaineita täytyy saada muista ruoista. Aikuisten tehtävä on opettaa lapsia syömään makeaa kohtuudella, sillä automaattisesti tämä ei tapahdu. Positiivisena seurauksena ovat terveemmän ruokailutottumukset, jotka kantavat läpi elämän.

Lapsille, kuten aikuisillekin, suositellaan alle 10 energiaprosenttia päivässä. Aikuisilla tämä tarkoittaa 50–60 grammaa päivässä, joka vastaa 22–23 sokeripalaa. Suomalaiset 3-6-vuotiaat lapset syövät sokeria noin 40–50 g/pv (energiasta 12–14 %). Suurin osa, eli 85 %, tästä on lisättyä sokeria.

Määrä vaihtelee lapsen iän ja sitä myöten energian tarpeen kanssa. Lasten sokerin saanti kasvaa iän karttuessa ja on suurempaa kuin heille suositellaan. Lapsilla sokerin suositeltu saanti voi ylittyä jo 2-vuotiailla. Huolestuttavaa on liiallisen sokerin syönnin yleisyys. Vain joka viides lapsi syö alle maksimisaantisuositusten.

Lapset saavat sokeria erityisesti mehuista, makeista jogurteista ja viileistä, makeisista sekä jäätelöstä ja vanukkaista. Suurin lähde ovat mehut, joista sokeria tulee kolmas osa päivän saannista. Aikuisten lisätyn sokerin lähteet ovat erilaiset juomat, makeiset ja suklaa.

v%C3%A4lipala.jpg